Viimeiset terveet päivät
Vielä tässä olisi neljä kokonaista "varmasti" tervettä päivää ennen kuin alkaa puolen vuoden epämääräinen jakso. Toisin sanoen tänään kävin syöpäpolilla kuulemassa, mitä patologi loppujen lopuksi minusta löysi ja siitä löytämästään lausui ja kuinka viisaat tohtorit yrittävät tehdä tuon patologin hengentuotteen perusteettomaksi. Noita saamiani papereita selailin ja viisastuin niin paljon, että euroopanmarjakuusen kanssa minut tutustuttavat. Onhan se kumma, jos ei syöpäsolu kavahda sellaisesta kasvista peräisin olevaa myrkkyä, jonka kaikki osat kuulemma sujuvasti tappavat ihmisen ja useimmat eläimetkin. Kiinnostavaa! Ensi tiistaina, 30.11. vihdoinkin rupeavat siis tiputtelemaan minuun myrkkyjä. Henkilökohtainen talvisotani alkakoon 💣! Jos terveenä säilyn (heh heh), sotani loppuu sopivasti sinne maaliskuun puolen välin kieppeille. Tokkopa nuo 105 päivääni (ellei enemmänkin) tulevat kovin kunniakkaita olemaan, koska oletettavampaa on kaiken maailman yökötykset sun muuta. Jos/kun noista selvitään, ruvetaan leikkimään säteillä. Ehkäpä tämä on kesäksi ohi ainakin tällä erää. Vaan mitäpä noita etukäteen miettimään.
Oikeasti, enpä nyt tiedä, kuinka kiinnostavaa tämä on. Aika näyttää, kuinka reagoin tuleviin rohtoihin. Tässä vaiheessa olen jo sekaisin siitä, mikä pilleri missäkin vaiheessa pitää muistaa ottaa ja milloin on osattava ja uskallettava itseänsä piikittää. Loistohomma piikkipelkoiselle 🙈 ...
Hyvää on se, että olenpa ainakin tänä talvena kotona vahtimassa lumentuloa ja työntelemässä lumikolaa. Ei niin hurjasti haittaa, jos lumilinko ei suostukaan yhteistyöhön. Eipä tarvitse kerralla riehua kaikkea, vaan voi pikku hiljaa päivän mittaan pihaa putsailla. Tai yöllä, jos on tarve. Paljon ei haittaa, jos hiukan päivällä väsytttää.
Hyvää on sekin, että teoriassa meillä on nyt mahdollista hakea vuosikalenterista puuttuvat 53 multikätköä olettaen, että olen riittävässä hapessa oikeina päivinä. Varsinaisesti ei kai kuitenkaan taida olla kovin hyvä kätköilyvinkki tuo tuollainen, että "hanki syöpä, jotta työt eivät haittaa harrastusta".
No, yritänpä olla välillä asiallinen. Se ei aina ole helppoa, ei ollut apteekissakaan, kun palautin käyttämättä jääneitä hormoneja. Tarkoitus oli hakea vähiin käyneitä kaamoslääkkeitä ja siinä samalla sitten päästä noista ylimääräisistä eroon. Ojensin ne KELA-kortin kera farmaseutille ja kuulin sanovani: "Saat nämä, näistä tuli syöpä. Otan tilalle tuolta jotain muuta." Onhan se epäreilua aiheuttaa syyttömälle farmaseutille nikottelukohtaus kesken työpäivän, mutta eipä tämä kieroutununeisuuskaan ole minun syytäni, geeneissä se jollain tavalla on!
Geeneistä puheen ollen: Tohtori kyseli siinä suvun syöpiä ja minähän luettelin, minkä tiesin. Vaikka totesikin, että ei tämä minun riesani varsinaisesti sen kummemmin mihinkään perinnöllliseen taipumukseen viittaa, tarjosi reissua perinnöllisyysklinikalle. Kyllä, kiitos, ainahan Kuopiossa on kiva poiketa! Sen varmistin, ettei tämä minulle mitään ylimääräistä maksa, vaan että ihan tavallisislla polimaksuilla mennään. Jep, kuulemma yhteiskunta maksaa. Hyvä, että saa verorahoille vastinetta! Sitä en vielä tiedä, kuinka tuon asian siellä selvittelevät, enkä oikeastaan halua tietääkään. Kuitenkin poraavat minua tai jotain sellaista tekevät, mikä saa minut pakenemaan ja katoamaan Savoon.
Saa nähdä uskallanko huomenna poiketa järvessä. Kerkesi jo tuo lätäkkö jäähänkin, hiukan vahvempaankin kuin tuossa kuvassa, mutta onneksi mies kävi tänään petkelöimässä siellä sen verran, että pumppukin on taas paikallaan. Tokkkopa tuolla pulahtelu minua vilustuttaa, vaikka taukoa on nyt ollutkin. Aamu näyttää, kuinka käy. Saattaahan tänään kinuamani influenssarokotekin yön aikana muuttaa suunnitelmia. Senkin suhteen tämä homma on hyvä - molemmat saamme ilmaisen rokotteen 👍
Kommentit
Lähetä kommentti