Tuhkatkin pesästä?

Verenluovutus, kantasolurekisteriin kuuluminen, elinluovutus... kaikki loistavia juttuja, mutta nyt meillä bongattiin vielä yksi juttu: ruumiinluovutus! Tämä ei ollut minun keksintöni, puoliso oli töissä kuullut tästä asiakkaalta ja kotiin tullessaan oli innoissaan. Ei, meistä kumpikaan ei edelleenkään suunnittele kuolevansa, mutta tämähän on kiinnnostava vaihtoehto. Pitää vain välttää tarttuvaa tautia, leikatuksi tulemista juuri ennen kuolemaansa tai kuihtumista, jos aikoo kelvata lääketieteelle. Ei kannata kuolla myöskään liian kaukana siitä lääketieteellisestä tiedekunnasta, minne aikoo mennä. Eikä saa joutua ruumiinavatuksi eli täytyy kuolla asiallisesti. Eikä saa ensin luovuttaa elimiä. Joko kaikki kerralla lääketieteelle tai ei sitten mitään.

Tällaiselle peruspihillekin tämä on oivallinen vaihtoehto, eipä tarvitse siitä tuhkauksestakaan itse maksaa. Toki, jos haluaa sinne koskeen tai mereen tai vuorille, tuhkan saaminen omaisille saakka ei ole ihan ilmaista. Tosin eipä vainajan itse siitäkään tarvitse huolehtia. Tässä on se mahdollisuus, että jos hautuumaa (meidän tapauksessamme kuopiolainen, koska sikäläinen biolääketieteen yksikkö on meitä lähinnä ja sinne itseämme tyrkytämme) kelpaa, sekin kuuluu pakettiin. Vievät siis tuhkatkin kuolinpesästä, ellei toisin sovita. Sitä tässä mietin, mitä tarkoittaa tuossa luovutuskirjassa mainittu "täysissä sielun ja ruumiin voimissa" olemisen vakuuttelu. Minun sielunvoimistani voidaan varmaankin olla montaa mieltä niin mielenterveyden kuin hengellisyydenkin kannalta katsottuna. Entäpä ruumiin voimat? Onko syöpään sairastunut tekonivelinen peruskivistävä tapaus täysissä ruumiin voimissa? Huolivatko tällaisen? Tätä täytyy selvittää, ettei perikunta turhaan elättele haaveita helpoista hautajaisista. Biolääketieteen laitos saa kohta minulta sähköpostia ☝

Poikkesin työpaikalla tänään ja pari jalat maassa oleviksi tietämääni työkaveria suostui pienesti valehtelemaan tuon täysissä sielun voimissa olemisen osalta eli ruumiinluovutuspaperissani on nyt todistajien allekirjoitukset. Piti oikein keskittyä, etten erehdyksessä sitä paperia jätä pomon postilokeroon sairauslomatodistuksen sijasta. Olisi saattanut hiukan hämmästellä hän. Perilliseltäkin tuli tiedusteltua, mahtaako kiihkeästi vastustaa tällaista ratkaisua. Väitti, että asiasta päättäminen ei kuulu hänelle, eikä siis vastusta. Fiksu tapaus, kenenkähän geenit hällä on? Jos Kuopio aikanaan meikäläisenkin hyväksyy opetusvälineeksi, saapa perikunta reilusti aikaa sen miettimiseen, mihin sen polttojätteen sitten tykkäävät lykätä. Ei kuulemma kovin pikaiseen tahtiin tuolta vaivalla balsamoituja tyyppejä takaisin luovuteta, kertoi eräs työkaveri.

Sitä paitsi hyvä, että jotain luovutettavaa on plakkarissa. En nimittääin saanut aikaiseksi mennä sinne parturiin vielä tässä vaiheessa, eikä noita irtoamiseen tuomittavia haivenia enää myrkytettyinä voi ruveta mihinkään peruukkitehtaille lähettämään.

https://www.uef.fi/fi/lahja-elamalle

https://www.kultainto.com/post/ilmaiset-hautajaiset-lahjoita-ruumiisi-tieteelle