Askel eteenpäin!

Pääsiäinen tuli ja meni, vallan mukavasti jälkikasvun kanssa syöden ja pelaten. Talviaikaan on jotenkin niin vaivalloista meillä lähteä porukalla ulkoilemaan, joten luvattoman vähän sakki raitista ilmaa tämän vierailunsa aikana sai. Itsepä en tainnut nokkaani ovesta ulos pistää kuin karkaamaan päässyttä koiraa takaisin houkutellessa ja kotimatkalle lähteviä hyvästellessä. Pelailtiin lautapelejä ja kulutettiin ruutuaikaa. Harvoin noita rakkaita ihmisiä tulee tavattua, mutta onneksi kuitenkin edes joskus!

Hemmottelivat meitä papiljottikalalla! Kuhasta tulee erinomaista itämaisittain maustettuna ja uunin höyryissä kypsennettynä.

Kuha matkalla uuniin

Kuha valmiina syötäväksi

Välillä seikkailtiin saarella

Kiirastorstaina soittelin HUS:iin, kyselin, josko minusta on heillä jo jotain tietoa. Ei ollut, mutta ystävällinen puhelimeen vastannut henkilö naputteli saman tien nimeni ja henkilötunnukseni siihen maankuuluun Apotti-järjestelmään, joka niitä lääkäreitä ja muita hoitoalan ammattilaisia kuulemma ajaa hermoromahduksen partaalle ja eroamaan viroistaan. Päätin, että soitan seuraavan kerran pääsiäisen jälkeen, mutta eipä tarvinnut. Toissapäivänä OmaKannassa oli jo maininta HUS:ta eli virallinen tieto oli sinne ehtinyt. Eilen oli sitten jo tarkempaa tietoa luettavissa.  Lähete oli saapunut ja se on HUS:ssa hyväksytty. Niitä kuvia, mitä pääkopastani on otettu, eivät kuitenkaan suuremmin arvostaneet, olivat "vaatimattomia, ei sellakohdistusta, eikä varjoainetta", joten uusiin kuviin tulee jossain vaiheessa käsky. Tekstin mukaan niitä pyydetään lähettävältä yksiköltä, mikä minun järkeni mukaan tarkoittaa Novaa. Toisaalta se voisi olla myös HUS, jos ajatellaan, että Novasta lähete tuli HUS:n neurologian poliklinikalle ja sieltä on Kannan merkintöjen mukaan jo leikkausosastollekin tieto mennyt. Voihan olla että tuo neurologia onkin uusi "lähettäjä" ja itseltään niitä kuvia pyytävät. Oli miten oli, jonnekin minut pikapuoliin kutsutaan ja varjoaineistetaan. Olivat nimittäin jo aikatauluttaneet operaation ja touko-kesäkuulle aikovat minut leikkuriinsa mahduttaa.

Olen omasta puolestani teoriassa vaikka heti valmis lähtemään, mutta käytännössä parin viikon sisällä luultavasti olen kouluhommat saanut sille mallille, että voisi arvioinnitkin hiukan vankemmin perustein koululla antaa. Äsken kävin neljä ryhmää jo läpi ja tiukan paikan tullen heille nuo arvosanat voisi vaikka todistukseen saakka päästää. Kokeita on melko paljon ensi viikolla ja ne osaltaan vielä vahvasti vaikuttavat. Toki loppukeväällekin ihan sinne toukokuulle saakka on kaikenlaista arvioitavaa kalenterissa. Sen verran valmiiksi hommat haluan, että jos käsky käy kesken lukuvuoden, ei kellekään toiselle jäisi liikaa hommaa. Jokainen tuleva tunti on siinä mielessä jo suunniteltu, että aiheen tietää ja osasta tarkemminkin. Jos nyt sitten se mahdollinen sijainen osaa niitä ohjeita lukea ja pysyy niissä, ei aikataulukaan kovin pahasti kusaise. Ja jos saa sellaisen sijaisen, joka hoitaa koko pompsin, eikä tarvitse taas koko koulunmäen työjärjestyksiä muljauttaa sekaisin. Teoriassa kaikki, mitä pitää opettaa, tulee kuitenkin opetetuksi. Ei välttämättä kovin perusteellisesti, mutta jotenkin kuitenkin,