Krapula

Kylläpä tökkii kirjoittaminen. Haluan silti pinnistää, koska haluaisin näiden väsyneidenkin hetkien jäävän muistiin. 

Ajattelin jo ihan mukavia asioita tuosta tiistaisesta CEF:stä - kaksi seuraavaa yötä meni vallan mainiosti, pitkästä aikaa ilman yöhikoilua. Hetken mietin, että tätä mulle lisää, tämä toimii! Keskiviikkona kävimme parin kilometrin tallustelun Haapaniemessä. Olihan tuo hiukan hidasta hommaa meikäläiseltä. Viisaasti päästimme samaan aikaan samoille asioille (lue: kätköille) osuneet ihmiset jossain vaiheessa ohitsemme, vaikka vakuuttivat vauhdin olevan heillekin sopiva. Katosivat kuitenkin horisonttiin heti tilaisuuden tullen. Joka tapauksessa tuossa vaiheessa minulla vielä oli ihan sellainen kohtalaisen normaali olo, mitä nyt vähän voimat vähissä. 

Paluumatkalla Haapaniemen luonnonsuojelualueelta.

Illalla huomasin, että lepopulssi tykkäsi huidella uusissa lukemissa. Yleensä se rauhoittuu minulla alle viidenkymmenen, nyt se pysytteli yli 20 pykälää korkeammalla. Sama linja edelleen. Torstaina iltapäivällä olo rupesi muistuttamaan lähinnä krapulaa, sellaista pitkäksi mennyttä. Kun ei millään tule oikein hyvä olo, eikä kuitenkaan tarvitse oksellakaan juosta. Tekisi mieli vain nukkua ja syödä jotain etikkaista. Koko perjantaipäivä menikin sitten peiton alla lojuen ja krapularuokaa syöden. Jos olisi kauppa lähempänä, olisin käynyt katajanmarjasilakoita hakemassa. Mikäli niitä enää joulusesongin ulkopuolella on. Nyt sitten tuosta jatkuvasta makoilusta onkin niskajänteet kipeät.

Yksi vakava sivuvaikutus noista  aineista tuli. Näen kahtena osan asioista. 

Miten tämän voisi selittää?

Syytän kerrastoa. Se oli piilottanut alkuperäisen. Pitänee pestä tuo viimeksi saatu ja palauttaa.