Kiinni piuhoissa

Viimeinkin pääsin rannekanavasyyniin! Monta vuotta olen sormien puutumisesta työterveydessä maininnut, pariin kertaan hiukan ponnekkaammin sitä tuskaillut. Nyt uuden työterveyslääkärin lähetteellä sitten pääsin hermoratoja mittauttamaan - edellinen kerta onkin ollut joko 2004 tai 2006, en muista kumpiko oli ensin, polvien tähystys vuonna 2005 vai vasemman käden operointi. Silloin jo sanoivat, että voidaan tälle oikeallekin ranteelle näillä tuloksilla puukkoa näyttää, jos haluan. En silloin tähän käteen halunnut kenenkään kajoavan, koska puutuminen oli kuitenkin lievää. Nyt sitten, kun tänään uusiksi mittailtiin, huoletti se, että lieväähän se nyt taas tänään tietty on. Reilu vuosi yölastaa ja monen kuukauden mittainen kohtalaisen ahkera työmatkajumppailu on ilmeisesti tehnyt tehtävänsä, koska olen nyt joitakin viikkoja ilman lastaa nukkunut, eikä puutuminen ole haitannut. Pari kertaa viikossa sen yöllä huomaan, mutta huomattavasti lievempänä, kuin aiemmin. Nolostelin Novassa, suorastaan hävetti,  kun ei oikein missään vaiheessa sen ystävällisen ja ammattinsa osaavan tyypin vääntelyn ja painelun aikana mikään sormi pistellyt eikä puutunut. Oli sellainen olo, että täällä sitä vain turhaan kulutan yhteiskunnan varoja, koska näköjään pärjäisin ihan muutenkin. Sellainen perusjuttu tyyliin "eilen kyllä olin vaivainen, mutta nyt kunnossa." Lohdutteli mittamies siinä minua, että eipä haittaa, kyllä laitteet näyttävät, jos siellä jotain on, vaikkei juuri nyt vaivoja suuremmin olisikaan. 

En tarkkaan muista, miten nuo jutut viimeksi mitattiin, mutta ei ainakaan näin helpoilla tarranauhoilla, jotka sitten vain kytkettiin piuhalla sähkön sekaan. 

Piti kertoa, milloin ensimmäisen kerran mitään tuntee. Sitten koneenkäyttäjä lisäsi pöhinää laitteeseen ja ymmärsi käyristä jotain. Jotain mikrovoltteja ja mikroampeereita tms. siellä vilisi. Kolme sormea tuon käsittelyn sai ja sitten oltiin viisaampia.  Pikkurilli tuikki vallan huimasti, on kuulemma yleensäkin herkin. Saattoi johtua kahdesta hermosta tai sitten ei. Niin paljon kaikkea hän kertoili, mutta enhän minä muista. Nauhoittaa pitäisi nuo tuollaiset käynnit. Kuulemma keskivahva pinne siellä on ja näillä tiedoilla olisin kelvollinen leikkauspöydälle, mikäli haluaisin. 

Jos viime viikot olisivat olleet samanlaisia, kuin menneet kaksi vuotta, en olisi hetkeäkään epäröinyt. Nyt valitsin vielä parin kuukauden uudenlaisen jumpan, uudenlaisen yölastan ja kokeilen, suostuuko terveyskeskus antamaan manuaalista käsittelyä tuolle rannekanavalle. Kuulemma aiemmin terveyskeskuksesta sitä sai, mutta hyvinvointialueitten tultua kuvioihin, teekoo on sanonut ei, koska "yhdenvertaisuuden vuoksi sitä ei voi täällä tarjota, koska ei sitä Kinnulassakaan saa". Näin kertoili tuo aamuinen alan asiantuntija. Kertoi, että joiltakin yksityisiltäkin sitä kyllä on tarjolla, mutta hinta on sitten moninkertainen.

Mutta sellaista siis tänään. Järjetön väsymys valloillaan, joten tarinointi päättyy tähän. Jospa parin viikon päästä olisi jo virkeämpi, kun saa tämän vuoden pakettiin. Nyt ei uni meinaa riittää millään, vaikka 8-9 tuntia sitä vähintään on aina tarjolla. Minä nyt vain tuppaan heräilemään sen kymmenen kertaa yössä, joten eihän siinä syvään uneen oikein ehdi. Tai rannekkeen mukaan ehtii kyllä, normaali syvän unen määrä, mutta syvän unen jatkuminen on aina matala. Tiedä häntä, kuinka luotettavia ja asioista jotain tietäviä nuo tuollaiset halvat rannevekottimet sovelluksineen lopulta ovat. Nyt joka tapauksessa uimaan ja nukkumaan. Bye-bye.