Nenänkaivelusta kuusenkerkkiin
Tuohon edellisen tekstini nenäjuttuun sen verran päivitettävä, että nenä syynättiin, ei mitään tulehdukseen viittaavaa. Vielä on hiukan sulamatonta Nasoporetta jossain. Aikanaan haju kuulemma hälvenee. Se oli ilahduttavaa, että tuo tähystely ja onteloihin kurkkiminen ei sattunut yhtään. Jännitin vietävästi, jossain vaiheessa arvelin kohta karkaavani. Tohtori tuumasi siihen, että jos nyt ulos täältä säntäät, nappaise sitten jossain vaiheessa nuo tikut pois nenästä. Sellaisella koronatestitikun tapaisella sinne puudutusaineet tökki ja ne siinä varmaan sitten tuossa vaiheessa ulos törröttivät. En sitten karannut. Mennessäni tuonne nenätyypille vilkaisin yhtä käytävän odotustilassa istuvaa naista ja ajattelin, että on hänessä jotain etäisesti tuttua, mutta en sitten sen kummemmin saanut kiinni siitä, kuka hän ehkä olisi. Kun sain persaukseni penkkiin, sain saman tien punnertaa ylös, koska tohtori jo ovella huuteli. Kun sitten tulin huoneesta ulos, tuo etäisesti tuttu ihminen rupesi puhumaa...